3.11.2015

021115a 021115b 021115c 021115d



IRL5 IRL6 IRL7



IRL8


IRL9



IRL10



IRL11


IRL12


IRL13



IRL14


IRL15



IRL16


IRL17

IRL20



IRL18




IRL19

Viimekuukaudet ovat olleet varsin kylmä kylpy ammattitaiteilijan elämään. Hakemuksia on tullut kirjoitettua viikkotolkulla ja osa niistä on tullut bumerangilla takaisin, osa johtaneet onnistumisiin. Kaiken tämän keskellä valmistuu kirjallinen opinnäytetyö ja keväällä tulen pitelemään käsissäni kuvataiteilijan papereita. Kotona peiton alla on kuitenkin ihana viettää syksyä ja kirjoittaa omasta taiteestaan. Kevät ulkomailla teki hyvää. Nyt on Suomessa taas hyvä olla.

Kaivoin tänne kasan digipokkarilla otettuja kuvia Irlannista. Ystäviä ja tuttavia. Maaseutumatkailua ja kaupunkielämää. Parikuvaa myös Tsêkistä. Erilaisia pakopaikkoja. On vähän pakeneva olo kokoajan, mutta samalla on ihana olla kotona.

Olen myös päivittänyt TUMBLR-blogiani pitkästä aikaa moneen vuoteen. Olisi kiva löytää lisää valokuvaaja-seurattavia siellä. Nyt palaan kuitenkin takaisin taiteilijuuden ei-niin-hohdokkaaseen osa-alueeseen: paperitöihin.

///

During the last couple of months I have taken a jump to a deep end of being an artist. I have used weeks and weeks on writing all kinds of applications and some of them have actually taken me somewhere. In the middle of application writing I have also been writing my bachelor's thesis and next spring I will be holding graduation papers of a visual artist on my hands. But I do love all this. Spending the fall sitting at home and writing about my own art is a good way to face the falling darkness of Finnish winter. Spending 7 months abroad was a good thing for me. Now I feel good in Finland again.

I collected here some pictures I took with my small point and shoot camera during my travels in Ireland and Czech Republic. Some friends and acquaintances. Countryside adventures and city life. Different kinds of hideouts. I kind of feel like escaping all the time, but at the same time I love being at home.

I have also been updating my TUMBLR after couple of years. Would love to find new photographers to follow. Now I go back to the not-so-glamorous side of being an artist: paperwork. 

5.9.2015

220615a 220615b 220615c 220615d 220615e


220615f


220615g 220615h Olen kesän seikkailujen jälkeen päätynyt takaisin Suomen kamaralle ja koulun penkille. Vietettyäni kaksi kesäkuukautta Irlannissa ja matkustellen, palasin Suomeen innoissani ja virkeänä. Vastassa odottivat kuvauskeikat, jotka pitivät minut mukavan kiireisenä koko elokuun. Turku tuntuu ihanalta ja rauhalliselta paikalta, vaikka kaipuu Dublinin sekasortoisille kaduille on kova. Vaihto oli mieletön kokemus. Moni asia elämänvalintojen osalta selkeytyy, kun muuttaa yksin ulkomaille ja jättää kaiken tutun. Vain ne asiat millä oikeasti on merkitystä pysyvät pään sisällä mukana uuden kulttuurin pyörityksessä. Palasin kotiin entistä varmempana siitä, että olen tehnyt elämässäni oikeita valintoja koulutuksen ja muun oleellisen suhteen. 

Taideakatemialla edessä on viimeinen vuosi. Koko vuosi kuluu opinnäytetyön parissa yhtä projektia toteuttaen. Jatkan samojen teemojen parissa mitä käsittelin Dublinissa. Sillä välin olisi kuitenkin tarkoitus purkaa tänne muuta kuvamateriaalia. Yllä yksi viime syksynä kuvatuista kuvasarjoista Unkarista. Vasta Dublinissa sain kuvat sarjan muotoon ja annoin teokselle nimen: "Absence: a state or condition in which something expected, wanted, or looked for is not present or does not exist". 

Palailen. 

///

After my summer adventures I find myself again in Finland starting a new year in college. Before coming back to Finland to do some photography gigs, I spend two lovely summer months in Ireland and did some traveling in Europe. Now I feel fresh and exited about my hometown even though I miss the busy Dublin streets every day. Being an exchange student was an amazing experience and it made me feel strong and sure about my life choices. When you leave to live alone in another country only the things that matter the most stick with you in the new culture. I feel like I got so many new experiences and ideas, but most importantly I see which of the old ones really matter.

In Arts Academy I have my last college year ahead of me. For the year I will be working on a one project. I will keep on circling around the themes I was interested in Dublin, but while working I plan to share some other photographs here. Above there is a series I shot in Hungary last fall. I went through the photos in Dublin and gave the series a name: "Absence: a state or condition in which something expected, wanted, or looked for is not present or does not exist".

I will be back.

3.6.2015

Grand Movements

010615c 020615b Opiskelin tämän kevätlukukauden Dublinin National College of Art and Designin mediataidelinjalla. Kevään aikana työpajoissa pääsin kokeilemaan niin ohjelmointia kuin myös videokuvaamista filmille, mutta omassa työssäni päätin mennä perusasioiden äärelle ja ottaa kynän kauniiseen käteen. Oppiaineessa arvostettiin taustatyötä ja tieteellisiä lähtökohtia. Ensimmäisen kuukauden tein pääosin tutkimusta ja aiemman opiskelutaustani takia ajauduin helposti sukupuolentutkimuksen, mediatutkimuksen ja kulttuurihistorian piiriin. Palasin vanhojen lääkärikirjojen ja niiden kuvitusten pariin. Pääteemoiksi otin sukupuolen ja vallan ja kuinka niitä on käytetty tieteellisen tarkastelun kontekstissa. Tämän jälkeen ajauduin luonnollisesti hysteria-kuvituksen maailmaan.

Kiinnostuin hysteriassa klassisten valokuvaesimerkkien lisäksi piirroksista, jotka näyttivät esittelevän hysteerisiksi diagnosoitujen naisien tyypillisimpiä asentoja. Löysin niiden takaa hysteriaa tutkineen ranskalaisen neurologisti Jean-Martin Charcotin, joka tutki aikanaan hysterian ja epilepsian yhteyksiä. Hän nosti apulaisensa Paul Richerin piirrosten avulla esille kaksi huomattavinta kouristuksenomaista asentoa.

En ehtinyt katselemaan kuvia kauhean kauaa, kun aloin jo etsimään internethaulla muotikuvia ja jo ensimmäisellä haulla löysin kiinnostavaa samankaltaisuutta. Työni lopputulos pyrkii rinnastamaan lääketieteen historialliset hysteriapiirrokset ja yksinkertaisella piirrosjäljellä jäljennetyt muotikuvat. Keskiöön nousee asento, joka on rajannut tämän enemmän tai vähemmän keksityn sairauden uhrit mielisairaiksi. Mutta samalla myös hullunkuriset asennot mainoksissa jättävät kohteensa varsin avuttomiksi katseen kohteiksi.

Työlläni tahdon nostaa esille niin nykyaikaisia kuin historiallisiakin valtarakenteita, jotka kohdistuvat erityisesti sukupuoleen. Minua kiinnostaa myös havainnoida visuaalisia linkkejä ja kuvakulttuurin toistuvuuksia. Ja pohdiskella sitä ovatko ne sattumaa vai osa kulttuurista järjestystä, jota yritetään ylläpitää.

///


This spring I studied in Dublin's National College of Art and Design on a media art course. During that time I got to do a lot of things from coding to traditional movie making with 16mm film, but with my main work I wanted go back to basics. In media art they appreciate good and scientific background work. Because of my previous studies, it was easy for me to look for inspiration from gender studies, media studies and cultural history. Again I started to explore old medical books and the imagery in them. I decided to have my main focus on gender, power and and how those things have been used in science documentations. It didn't take very long until I was looking at the old hysteria-images.

 I saw the classic hysteria photographs, but got more interested in illustrations that seemed to be portraying the most typical poses of a hysteria patient. Behind the pictures I found a French neurologist Jean-Martin Charcot who at his time was researching link between hysteria and epilepsy. With the help of the illustrations by Paul Richer he highlighted two most important convulsive poses of a hystero-epilepsy patient.

It didn't take very long until I was making connections between these illustrations and fashion images. It was easy to start making visual matches from the very first internet search. The end result of my work puts the historical pictures of hysteria research side by side with the modern day fashion images that have been traced to a very simple form. On the focus of my work is the pose that has been the mark of insanity. But at the same time silly fashion poses undress the power of the models and leave them looking as silly and as observed by the male gaze as the hysteria patients.

With my work I want to explore the historical and the modern day power relations, which are focused especially on gender. I am also interested in finding visual links between history and nowadays and speculate if the images circling through time are part of bigger cultural order that is being maintained. 

24.5.2015

240515a 240515b 240515c

Vaihtoaika on sujunut Dublissa varsin täydellisissä merkeissä. Tänä viikonloppuna on ollut aika hyvästellä suurin osa vaihtokavereista, mutta itse en ole vielä valmis lähtemään. Sain onneksi vanhalta kotipaikkakunnaltani sen verran apurahaa, että voin jäädä pariksi kuukaudeksi nauttimaan Dublinin kesästä opinnäytetyötä työstäen.

Intensiivinen taidekevät on ohi ja on aika hengähtää ja katsoa mitä on tullut saatua aikaan. Pari viikkoa sitten kokosin muistiinpanoja NCAD:n opettajia varten. Huomasin että voin asettaa kaikki viime vuosien valokuvatyöt jatkumoon, jolla on selkeä määränpää. Mieleni on niin hajanainen, että kuvittelen vain sinkoilevani päämäärättömästi joka suuntaan. Mutta ei, opinnäytetyöhön valmistavat teemat ja teoriat ovat olleet mukana jo pitkään.

Tässä osa viimesyksyisen Unkarinmatkan näyttelykuvasarjasta. Olen jo pitkään pyöritellyt kulttuurihistoriallisia ja feministisiä teemoja. Näiden kanssa tuntuu olennaiselta käyttää jo olemassa olevaa kuvastoa. Käsitys siitä mitä valokuvataide on laajenee ja muuttuu mielessäni jatkuvasti ja sitä myötä kriittinen kulttuurin tarkastelu myös omassa taiteessani löytää jatkuvasti uusia muotoja.

Nähdään taas pian. 
---
I would say that my exchange time in Dublin has been quite perfect. This weekend I said goodbye to most of my friends here, but it's not time for me to leave yet. Luckily I got a small grant from Finland and I can continue to work on my graduation project here for couple of extra months. 

The spring time has been intensive and full of traveling, adventures and art. Now it's time to look back and observe what I have done here. Couple weeks ago I was looking at my notebook that I was supposed to show to my NCAD teachers. I realized how all my works for past couple of years have formed a timeline that is preparing me for my graduation work's themes. Very ofter I tend to think that I am just running around and working on different things aimlessly. But no, I have known since the beginning of my photography studies what are the things that interest me the most.

Here are some photos from my exhibition series I made on our travels in Hungary last autumn. For a long time I have been interested in feministic and cultural historic themes and I feel like using partly readymade imagery is really important factor when you want to critically point out some things in our culture. And through that I'm expanding my ideas of art photography everyday and getting exited of the forms it can take.

But anyway. Coming back soon.     

11.3.2015

110315b
Istuskelen pitkää päivää NCAD:ssa suklaakeksien voimalla. En työskentele täällä valokuvan kanssa, vaan inspiroiduin tekemään muuta. Opiskelen täällä Dublinissa mediataidelinjalla ja ympärillä on niin värikästä ja innostavaa porukkaa, että päätin irtautua valokuvasta ja lähestyä itselleni tuttuja aiheita muiden keinojen kautta. Siitä asiaa joskus myöhemmin.

Hämmennyn edelleen siitä kuinka tervetulleeksi olen tuntenut oloni Dublinissa. Ihmiset ovat mukavia ja rentoja. Kaikkialla on ihania kahviloita, pieniä kauppoja, gallerioita ja museoita. Asun kauniissa ja boheemissa Portobellon kaupunginosassa. Meidän vaihto-opiskelijoiden ryhmä on mukava kirjo ihmisiä Amerikasta Hongkongiin. Olen asunut Turussa niin pitkään, että mieli virkistyi heti kun astuin lentokoneeseen ja tajusin että nyt muutan hetkeksi ulkomaille. Valokuvaopintojeni kakkosvuosi oli henkilökohtaisista syistä todella rankka. Se, että päätin lähteä vaihtoon tuntuu palkinnolta.

En ole vielä kehittänyt Irlannissa kuvaamiani filmejä, mutta yllä kuva kesän viimeisiltä päiviltä Hämeenkyröstä. Ruisleivän ja laktoosittoman jogurtin lisäksi kaipaan ehkä vähän myös seikkailua suomalaisella maaseudulla.

///

I'm sitting here in NCAD, eating chocolate cookies and still feeling amazed about how welcome Dublin has made me feel. People are nice and relaxed. I see nice cafes, little shops, galleries and museums everywhere. I live in a beautiful Portobello that is definitely one of the prettiest and most bohemian parts of Dublin. There are so many nice people from around the world around me every day. I have lived in Turku for so long that I felt really fresh at the moment I stepped into the airplane and realized that I'm actually moving abroad. The second year of my photography studies was really hard because of personal reasons so feeling so happy here feel like an award.

I study here in a media art department. Seeing so many inspiring ways of working made me decide that I want to work with themes familiar to me but not with the medium of photography. I tell more about that later.

I have been shooting a lot of photographs but I still haven't developed the films I have shot here. But here is a picture from the last days of the summer 2014. But I have to admit that I miss rye bread, lactose-free yoghurt and also some finnish countryside adventures. 

16.2.2015

150215a 150215b Viimeisimmän blogipäivityksen aikaan olin Budapestissa luokan kanssa ja olin juuri saanut tietää opiskelijavaihtopaikan varmistumisesta. Nyt olen asunut Dublinissa kuukauden ja näen painajaisia siitä, että vaihto on ohi ja istun lentokoneessa matkalla takaisin kotiin. Jossain tässä välissä on ollut niin hektistä, että internet-elämä ei ole kauheasti motivoinut. Oikeastaan viimeisen reilun vuoden aikana en ole ollut kauhean kiinnostunut jättämään jälkeä itsestäni internetin maailmaan. Olen kuitenkin työskennellyt lujaa niin valokuvaopintojeni kuin yliopisto-opintojenikin parissa. Olen kerännyt itselleni paljon materiaalia, mutta olen ollut liian levoton viettämään iltaa tietokoneen ääressä kuvia muokkaillen. Mutta teille seuraajille jotka olette vielä siellä, minulla ei ole aikomista lopettaa tätä vuosia pystyssä ollutta valokuva-arkistoani.

Nyt istun työpisteelläni Dublinin National College of Art and Designissa. Opiskelen täällä kevään ajan mediataidelinjalla. Koska ajatuksissani on kytenyt, että tekisin täällä jotain leikittelevämpää kuin suoraa valokuvaa, niin valokuva-arkistojeni kaivelu on alkanut kiinnostaa. Yllä pari kuvaa syksyltä Mynämäeltä. Olin mukana kansainvälisessä yhteisötaideprojektissa, jossa kyläyhteisöjen ohella tutustuin myös joihinkin tämän Dublinin taidekoulun opiskelijoihin. Hakupapereiden kasaamiseen verrattuna vaihdon helpompi osa on ollut Irlantiin kotiutuminen.

///

A lot has happened since the last time updated my blog. I told that I had just been accepted to study as an exchange student in National College of Art and Design in Dublin. Now I have been living in Dublin for a month and have nightmares where I see myself flying back home. Since my studies were confirmed there have been lot of things to arrange, so I haven't really had motivation for my social media life. Actually in over a year I haven't really had much interest on leaving any trace of me on Internet, but I have been working hard on my studies in two schools. For you followers who are still there: I have no intentions to leave this photographic archive I have been collecting for years.

Right now I'm sitting on my workspace in NCAD. For this spring I study media art here. Because I might start working on something that is not straightforward photography, I have had some energy to start arranging the photos I have taken during last autumn. Above there are couple of pictures I took during working in a communal art project in the countryside of Mynämäki. There I met some Irish students from this school and decided that Dublin is my place to experience my exchange. After all the paperwork, settling into Dublin has been the easier part of this whole experience.