7.8.2014

070814

Elämä residenssin taidekuplassa on jälleen hurahtanut eteenpäin hurjaa vauhtia. Joka päivä tuntuu olevan omituinen yhdistelmä assistentin kiireellisiä tehtäviä ja mitä rentouttavimpia illanviettoja taiteilijoiden kanssa. Öisin kaadun sänkyyn väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Olen hukannut ajantajuni täysin ja tuntuu oudolta, että alle kuukauden päästä palaan taas kaupunkiin ja normaaliin opiskelijan arkeen. Vaikka olen valokuvannut paljon, kesä on silti ollut lomaa taiteen opiskelusta. Olen kuvannut varastoon asioita, joista saattaa myöhemmin tulla jotain. Pääasiassa olen kuitenkin tarkkaillut ja tutustunut eri taiteilijoiden työtapoihin ja elänyt uusien ystävien kanssa ihania kesähetkiä. Olen myös kommunikoinut koko kesän pääasiassa englannin kielellä, mikä onkin saanut minut ihastumaan myös suomen kieleen aivan uudella tavalla. 

Kesän ajan olen täyttänyt muistikirjaa teksteillä ja kuvilla, jotta ajatukset pysyisivät jotenkin järjestyksessä kaikkien yllättävien tilanteiden, jännittävien elämäntarinoiden, iloisten tervetulotoivotusten ja itkuisten hyvästien keskellä.

///

Summer in this interesting countryside art bubble has again gone super fast. It feels weird to think that in less than a month I have to adjust myself back to the normal life as a student. Every day here feels like a crazy mix two different worlds. During the day I feel like I am a school teacher on a school trip trying to make sure that all her students survive the from the trip alive and happy. At the evening I get to relax and enjoy the company and conversations with all these lovely new friends I have made here. Every night I fall asleep super tired but happy. I have taken a lot of photos that may or may not become something after this summer. But mainly I have been monitoring and getting familiar with different artists and their ways of doing art. And while I have been making amazing summer memories I have also bee communicated mainly with English language and now I sound like a colorful mix of many accents and dialects.

And in the middle of all of this I have filled my notebook with text and pictures. I have found that it is a good way to keep my head together when I live in an environment where I confront surprising situations, exiting life stories, happy welcomes and tearful goodbyes. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti