19.8.2014

190814
Rakastan kertoa residenssiläisille kummitustarinoita. Ensimmäiset yöt natisevissa ja historiaa huokuvissa koulurakennuksissa nukuin levottomasti. Joka oven takaa tuntui löytyvän pelottavaa tai vähintäänkin arveluttavaa tavaraa. Kun öisin palaan suihkusta huoneeseeni pimeän pihan kautta juoksen ovelle ja lukitsen sen vapisevin sormin. Kerron taiteilijoille kuinka useat toisilleen tuntemattomat ihmiset ovat eri aikoina nähneet saman kummituksen, sinitakkisen miehen. Muistutan myös, että residenssissä vieraillut espanjalainen pariskunta oli pitänyt spiritismi-istuntoja ja tavanneet sitä kautta tytön, joka on kuollut täällä. Ullakolla säilytetään edesmenneen mielisairaan taiteilijan teosjäämistöä, joka ei kestä päivänvaloa ja jota hänen omaisensa eivät halunneet säilyttää.

Enää on alle kaksi viikkoa töitä jäljellä ja en olisi vielä valmis lähtemään tästä hyvän mielen kummitustalosta.

///

I love to share horror stories with the people who are staying here. The first nights I spend in these historical school buildings I slept really anxiously. Every door here seemed to be hiding some creepy things. When I come back to my room at night and cross the gloomy yard, I still run quickly to the front door and lock it with shaky fingers. I always remember to tell the artists how various residents in various times have seen the same ghost, a man in a blue jacket. I also tell them how a Spanish couple that stayed here some time ago had a session of spiritism and through that they met a young girl that had died here. At the attic they keep the works of a local hunter and artist that created art that can scare you even in the brightest daylight.

Only less than two weeks left and I'm still not ready to leave this ghost house that makes me feel so happy.

7.8.2014

070814

Elämä residenssin taidekuplassa on jälleen hurahtanut eteenpäin hurjaa vauhtia. Joka päivä tuntuu olevan omituinen yhdistelmä assistentin kiireellisiä tehtäviä ja mitä rentouttavimpia illanviettoja taiteilijoiden kanssa. Öisin kaadun sänkyyn väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Olen hukannut ajantajuni täysin ja tuntuu oudolta, että alle kuukauden päästä palaan taas kaupunkiin ja normaaliin opiskelijan arkeen. Vaikka olen valokuvannut paljon, kesä on silti ollut lomaa taiteen opiskelusta. Olen kuvannut varastoon asioita, joista saattaa myöhemmin tulla jotain. Pääasiassa olen kuitenkin tarkkaillut ja tutustunut eri taiteilijoiden työtapoihin ja elänyt uusien ystävien kanssa ihania kesähetkiä. Olen myös kommunikoinut koko kesän pääasiassa englannin kielellä, mikä onkin saanut minut ihastumaan myös suomen kieleen aivan uudella tavalla. 

Kesän ajan olen täyttänyt muistikirjaa teksteillä ja kuvilla, jotta ajatukset pysyisivät jotenkin järjestyksessä kaikkien yllättävien tilanteiden, jännittävien elämäntarinoiden, iloisten tervetulotoivotusten ja itkuisten hyvästien keskellä.

///

Summer in this interesting countryside art bubble has again gone super fast. It feels weird to think that in less than a month I have to adjust myself back to the normal life as a student. Every day here feels like a crazy mix two different worlds. During the day I feel like I am a school teacher on a school trip trying to make sure that all her students survive the from the trip alive and happy. At the evening I get to relax and enjoy the company and conversations with all these lovely new friends I have made here. Every night I fall asleep super tired but happy. I have taken a lot of photos that may or may not become something after this summer. But mainly I have been monitoring and getting familiar with different artists and their ways of doing art. And while I have been making amazing summer memories I have also bee communicated mainly with English language and now I sound like a colorful mix of many accents and dialects.

And in the middle of all of this I have filled my notebook with text and pictures. I have found that it is a good way to keep my head together when I live in an environment where I confront surprising situations, exiting life stories, happy welcomes and tearful goodbyes.