19.6.2014

arteles1b arteles2 Kutsumme sitä kodiksi. Kodissa on yksi iso keittiö, kolme pientä keittiötä, 12 makuuhuonetta, 5 kylpyhuonetta, 12 ihmistä, 8 kansallisuutta, puulämmitteinen ulkosauna, lukemattomia kieliä, uskontoja ja taiteellisia tyylejä. Maalla ympärillä vallitsee rauha, mutta yksikään päivä ei ole samanlainen. Aika on mennyt kuin siivillä ja taiteilijaresidenssistä on tullut mitä ihanin pakopaikka kesän ajaksi. Lyhyessä ajassa olen saanut läheisiä ystäviä mitä erilaisemmista kulttuureista ja maailmakuvani on jotain aivan muuta kuin vielä kolme viikkoa sitten. Tuntuu pahalta ajatella, että hyvästien heittäminen näille ihmisille on päivä päivältä lähempänä, mutta samalla lähteminen vierailulle maailman kaukaisiin kolkkiin ei tunnu enää niin epätodennäköiseltä.

Kiireisen työn keskellä olen viimein ottanut käyttööni keväällä lahjoituksena saamani filmit ja hullaantunut täysin vanhasta diapositiivifilmistä, jonka valmistus on lopetettu jo kauan sitten. Olen innostunut suomalaisista maalaismaisemista ulkomaalaisten residenssiläisten tavoin ja tutkinut maailmaa maalaisteitä pitkin viilettävillä pyöräretkillä. En olisi koskaan uskonut, että lapsuuteni jälkeen kykenisin vielä nauttimaan elämästä maalaiskunnassa.


///

We call it "home". Home has one big kitchen, three small kitchens, 12 bedrooms, 5 bathrooms, 12 people, 8 nationalities, outdoor sauna, lots of different languages, religions and artistic styles. In the countryside there is peace all around, but every day is different than the other. Time has gone by so fast and the residency is starting to feel like the perfect place to escape my everyday life. In such a short time I have made close friends from different cultures and my worldview is so much different now than three weeks ago. It hurts to think that saying goodbye to these people is closer every day, but at the same time I know that visiting many faraway places on Earth isn't so unlikely anymore.

Even tough the work has been keeping me busy I have also fallen in love with shooting reversal film that I got as a donation last spring. The artists that are staying here have gotten me so exited about Finnish landscape that I could spend all my days riding a bike on a country roads. I would have never believed that after growing on a small countryside town I would feel so comfortable in a place like this.

People in the pictures:  OSCAR CHAN YIK LONG ja JIHYON YOUN

2.6.2014

170414a
170414a Ennen kuin ehdin edes tajuta että toinen vuosi valokuvaopintojen parissa sai päätöspisteensä, löysin itseni rinkka selässä vanhaan kyläkouluun rakennetun taiteilijaresidenssin pihalta. Nyt, joitakin päiviä myöhemmin pääni on yhä pyörällä, sillä tuntuu kuin olisin hypännyt Turusta suoraan kummalliseen metsän keskellä olevaan taidekuplaan, jossa niin monet eri kansallisuudet ja elämäntarinat kohtaavat. Joka aamu herään linnun laulusta hämmentyen. Kuuntelen suu auki tarinoita New Yorkin taidemaailmasta, tutkin vanhan koulurakennuksen erikoisia huoneita ja innostun suomalaisesta maalaiselämästä aivan kuin maailman eri kolkista saapuneet residenssiläiset. Jätin viimein taakseni vanhan työni ja koen olevani onnekas, että saan työskennellä kesän ympäristössä joka jo parin päivän jälkeen on parantanut mieleni laatua ja herätellyt inspiraatiota.

Residenssin kyläkoulumainen ympäristö toi mieleen Veli Granön kurssin, jossa työskentelimme arkistomateriaalin kanssa. Saimme valita Turun museokeskuksen sivulta kuvan, jonka ympärille rakensimme kerronnallisen kokonaisuuden. Koska olen muutenkin innostunut arkistomateriaalilla leikkimisestä, liitin mukaan kulkutautisairaalan kartan vanhasta lääkärikirjasta. Myös koko luokan kurssitehtävät ovat nähtävissä TÄÄLLÄ!

///

Before I even had time to realize that my second year in art school is over, I found myself in the middle of the woods unpacking my back-bags in an international artistic residency. Now when I have already worked here for couple of days I feel positively overwhelmed. The whole place feels like a weird art bubble where all these different nationalities and life stories collide. I think I will never get enough of hearing the birds sing in the morning or listening the exiting things about New York's art world. I feel like I also see the Finnish country living in a very exiting way when I get to experience it with the artists who are staying here. I finally left my old job and feel lucky that I get to work the summer in a place that makes me already feel really inspired.

The residency has been built on old school buildings so it reminded me of the work I did on Veli Granö's workshop couple months ago. On that workshop we were allowed to use archive material and build a story around one photo we could choose from city's old photo archives. As I have been really interested in archive material lately, I found the task really compelling. To great a story I combined the photo with a map of an old epidemic hospital. HERE you can also see what my other classmates did with the assignment.