29.3.2014

280313a

Hyvin pitkään aikaan en kyennyt ajattelemaan mitään käytännön asioita. Annoin ajan kulua siten, että keskityin vain päivä kerrallaan syömiseen, nukkumiseen ja hengittämiseen. Kouluakin kävin jossain siinä välissä ja selvisin elämästäni ihan hyvin, kun en osannut nähdä masennuskausieni tuolla puolen olevan yhtään mitään. Opin olemaan myöhässä joka paikasta ja torkuttamaan kelloa monta tuntia joka aamu. 

Mutta ennen pitkään tuli taas aika kohdata elämä kaikkine hyvine ja huonoine velvollisuuksineen ja aikatauluineen. Tällä hetkellä hukun kirjoihin ja kahden koulun vaatimiin esseisiin. Yritän suunnitella kesää, joka on parempi kuin edellinen. Syksyllä ajattelin, että minun täytyy olla supersankari, jotta selviän tästä lukuvuodesta  kahdessa koulussa ja nyt ajattelin viimein yrittää olla se supersankari.

Valokuvia on. Ehtisinpä vain laittaa ne järjestykseen. 

///

For a long time I couldn't really think about any practical things in life. I just let the days go by and made sure that I eat, sleep, breath and study as much as I'm able to. I managed quite well in my little life even though I didn't see anything beyond my depression periods. 

Last fall I thought to myself that I have to be a superhero if I want to survive this year in two schools. Now it's the last chance to embrace the life of timetables and obligations and try to be that superhero. It might mean that I have to drown myself in books and essays completely, but it also means that I can plan myself a summer that will take my life a lot further that the last one.

I have a lots of photos. I just don't have any time to put them into an order.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti