29.11.2013

291113x 291113b 271113c 271113d Koulussa on tällä hetkellä meneillään omakuvakurssi, mutta muiden ihmisten kuvaaminen tuntuu paljon kiinnostavammalta juuri nyt. Viimeisen kuukauden aikana olen pitkästä aikaa osoitellut kameralla ystäviäni. Muutettuani Turkuun yli viisi vuotta sitten olen saanut kohdata monenlaisia samaistuttavia taiteilijasieluja, joiden olemassaolosta olin aikaisemmin vain haaveillut. Jostain syystä niin valokuvaaja- kuin mediatutkijaystäviäni tuntuu yhdistävän vahva taipumus leijailla aina vähän todellisuuden yläpuolella. Kaivoin vähän käytetyn salamalaitteeni esiin ja kuvasin joitakin ystäviäni eri tilanteissa ympäri Turkua.

Kuvissa: MIKKO, joka tarjoilee maailman parasta vaahtokarkkiteetä ja jolta löytyy huimasti kypsää näkemystä niin valokuvauksesta kuin elämästäkin. LAURA, rikoskumppanini taistelussa maailmaa vastaan. SOFIA, joka ei ole aamuihminen mutta joka usein jakaa kanssani aamun aikaiset koulumatkat (aina pari minuuttia myöhässä ja nälkäisenä). MARIA, joka sanoo olevansa synkkä tyyppi, mutta jonka elämänhalu tarttuu kaikkiin ympärillä oleviin.

///

I'm having a self-portrait course, but recently I have been more interested in photographing other people than myself. During the past month I have asked my friends to step in front of my camera. Since I moved to Turku five years ago I have met so many wonderful like-minded people who I should photograph more often. For some reason all my friends at the university and at the Arts Academy have a strong tendency to escapism, so that inspired me to take portraits of them. 

People in the pictures: MIKKO who makes the most amazing marshmallow tea and has all kinds of interesting ideas about life and photography. Laura who is my partner in crime on a battle against the world. SOFIA who is definitely not a morning person but who still shares the early morning school walks with me. MARIA who says she has a grim personality, but I think everyone around her questions that. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti