19.7.2013

170713a 170713b Neljännesvuosisatani lähestyy ja viimein äiti sai tahtonsa läpi, kun tämä melkein 25-vuotias suostui asettamaan lapsuuden lelunsa kirpparipöydälle myytäväksi. Prosessista tuli kuitenkin niin nostalginen, että aloin valokuvaamaan muovipusseihin asetettuja muistojani. Lapsuudessani käytin viikkorahojani materiaan sen verran ahkerasti, että tästä tulee varmasti paria kuvaa pidempi prosessi. Yllä olevat kuvat edustavat leluja, joista en lopulta luopunut. 

En tunne käsitettä "ikäkriisi", sillä jokainen vuosi tuntuu olevan edellistä vahvempi ja tasapainoisempi. Moni pikkukylällä kasvaneen tytön unelma on ehtinyt toteutumaan, joten hetken aikaa on hyvä vain olla unelmoimatta ja nauttia aiempien unelmien hedelmistä. Lähiaikojen pitkät keskustelut luokkakavereiden kanssa ovat väistämättä johtaneet haikailuun takaisin Taideakatemian käytäville. On aika mahtavaa olla 25 ja innokkaana menossa toiselle luokalle.

///

As I'm soon going to turn 25, I finally got myself to go sell my old toys on flea market. It turned out to be a productive process cause I couldn't let them go without documenting them with my camera. These toys are the ones I didn't sell, but there are many others waiting so the process is worth continuing. 

I'm not familiar with the term "age crisis" cause every year in my life seems to be better and stronger than the last one. Many of the things I have dreamed of have come true so now I just enjoy the moment. And maybe the luckiest thing right now is just to be an art student going to the second grade. 

6.7.2013

060713a 060713b 060713c

Viimeisimpinä kesäviikkoina olen löytänyt itseni jälleen vaeltelemasta sinne tänne niiden ystävien kanssa, joiden seurasta olen ehtinyt nauttimaan harmillisen vähän viimeisen vuoden aikana. Olen myös istunut joitakin yliopisto-opinnoille tuottoisia hetkiä suosimassani lukutuolissa kaupunginkirjastolla. Tällä hetkellä meneillään on ensimmäinen Ruisrock-viikonloppu kahdeksaan vuoteen, kun en ole mukana tuossa musiikkijuhlassa yhtenäkään päivänä. Kesä näyttäisi kulkevan eteenpäin rauhallisesti tasaisen onnellisuuden vallitessa ilman niitä suurimpia elämyksiä.

Yllä joitakin mustavalkofilmin löytöjä päivältä, jolloin seikkailimme MIKON kanssa Katariinan laaksossa laukuissamme kameroita ja piknikeväitä. Myös valokuvauksen kanssa on hyvä ja utelias olo. Aivan kuin silloin joskus vuosia sitten, kun otin vanhan järjestelmäkamerani käteen ensimmäistä kertaa ja lähdin ulos kuvaamaan puita ja kenkiä täysautomaatilla. 

///

I have been enjoying latest summer weeks by wandering around with my old friends and by trying to get my thoughts out of the art school world back to the university world. So far it looks like the summer will pass with solid and relaxed happiness but without any mind-blowing experiences. I'm kind of happy with that and in terms of photography I feel as curious as I felt at the day I started it.

Above you can see some photos I took on b&w film when we had a picnic in the valley with MIKKO. We were carrying cameras and picnic snacks in our bags. It was the end of May and I was sure that the summer would be endless.