16.6.2012

Katastrofikuvia

160612a 160612b 160612c Kun toissailtana kävelin kotiin, päädyin jostain syystä muistelemaan seminaariluentoa reilun vuoden takaa. Seminaarissa käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja uutiskuvien, erityisesti katastrofikuvien, eettisyydestä. Esiin nousi paljon pohdintoja siitä kuinka median kyllästämässä yhteiskunnassa emme enää usko kärsimyksen ja katastrofin todella tapahtuneen ennen kuin näemme siitä lähikuvan. Seminaari herätti paljon mielenkiintoisia kysymyksiä siitä mitä merkitystä katastrofikuvilla todella on ja mihin niitä käytetään. Onko niillä mitään merkitystä lehdessä siilinjärveläisten Pentin ja Anjan aamukahvipöydässä? Entä valtavalla taululla Benettonin mainoksessa? 

Kun saavuin kotiin, päätin viimein astua uudelleen Nizzan kuvakansioiden äärelle. Kuin itsestään kuvat alkoivat kuitenkin yhdistyä photoshopissa kuvitteellisiksi katastrofikuviksi. 

Pääsykokeiden jälkeen olen yrittänyt hukuttaa piinaavaa tulosten odotusta töiden tekemiseen, elokuvien katseluun ja kiireiseen kesätenttiin lukemiseen. Välillä huomaan vatsassa kutkuttavan tunteen, kun muistan kuinka hauskaa koetehtävien parissa oli.   

10 kommenttia:

  1. Pidän peukkuja sulle, että pääsykokeet meni hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos!:) Mulle oli kokeissa jo iso juttu se että tällä kertaa en jäätyny jännityksestä, vaan pystyin kuvaamaan kuvia, joiden takana voin seisoa tyytyväisenä. Jos en pääse, tulos on paljon helpompi hyväksyä, kun tietää, että on pystynyt näyttämään sen kuka on ja millaisia kuvia haluaa ottaa. Mutta ois tuo aika ihanaa, jos elämän pääpaino keikahtaisi syksyllä valokuvauksen suuntaan...

      Poista
  2. Täältä tulee myös peukutusta! En tiedä, oonko joskus jo sanonu tämän, mutta ihanaa, kun on edes yksi blogi jota jaksaa jopa lukea ja jossa on jotain järkeä. Ja tässä on paljon järkeä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihanasti sanottu!:D Yritän pitää blogia, jossa on mulle jotain järkeä, joten hyvä jos joku toinen on samaa mieltä!

      Hei nyt löysin sit sunkin blogin. Pitää laittaa seurantaan, kun oonkin miettiny mistä sun kuvia nykyään löytää! Musta on vieläkin hassua, miten törmättiin netistä sen jälkeen kun meiän isät on työmaalla puhuneet, että molempien tytöt ahertaa valokuvauksen parissa :)

      Poista
  3. hihi toivottavasti tuloksien odottaminen ei ole liian raastavaa, mutta minusta sinulla ei ole kauheasti huolen aihetta, en nää kauhean montaa syytä miksi et saisi paksua kirjettä muutaman viikon päästä.
    tai siis en tiiä, oot kauheen hyvä, ainakin blogin perusteella.

    toivottavasti tavataan syksyllä,
    terveisin nykyinen taideakatemialainen :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, ihana saada positiivista palautetta joltain joka on selvittänyt tiensä sisään asti! :) Kiitos tuhannesti kannustuksesta, toivon todella että syksynä sitten tavataan, jos olen onnistunut vakuuttamaan valokuvauksellani blogin lisäksi myös kokeissa!

      Kokeiden jälkeen olin yleisesti ottaen tyytyväinen tehtäviini, mutta mitä pidempi aika kokeista kuluu sitä varmemmin epävarmuus alkaa hiipiä mieleen. Odotus on toisaalta tuskaa, mutta toisaalta tietämättömyys on myös aika autuasta! :)

      Poista
  4. Huuh! Nousi oikein karvat pystyyn, kun ensin katselin kuvat läpi ja luin vielä vaikuttavan tekstin läpi.

    Varsinkin tuo ensimmäinen kuva kertoo valtavasti valokuvan ilmaisuvoimasta. Ja onhan se toki myös esteettisesti huippu!

    Fiilaan kyllä tätä blogia ihan täysillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden kuvien tekijän näkökulmasta tuo karvojen pystyyn nouseminen on juuri täydellinen reaktio! :D Mahtavaa, jos kuvat ja teksi herättivät tunteita. En ole mikään taitava valokuvamanipuloija, mutta nämä oli aika helppo tehdä. Tuo eka on myös oma suosikkini!

      Just tällaisten kommenttien takia jaksaa aina laittaa uusimpia kuvailujaan esille, kun tietää että on joku jota kiinnostaa seurata tätä blogia ja nähdä niitä. Kiitoksia siis! :)

      Poista