16.7.2011

Lauran ja Johannan Magical Mystery Tour

Southend1

southend2
Kaivoin laatikoista esiin lukioaikaisia valokuvia Southend-on-Sea -kaupungista. Kävin tuolloin Britanniassa ensimmäistä kertaa. Nyt edessä on neljäs matka tuohon koukuttavan kiinnostavaan maahan. Tällä kertaa seurani on rakas ystäväni ja opiskelutoverini Laura. Laukuissamme on kahden viikon Britrail-passit. Matkan määränpäinä on kaikenkirjavia kaupunkeja Manchesteristä Yorkiin. Epämääräisiä majoitusolosuhteita ei pelätä, turistikliseitä ei kaihdeta, seikkailuja ei vältetä, filmin tuhlausta ei kaduta ja työpaikoilta tuleviin puheluihin ei vastata.

Tuliaisina aion tuoda pisamia ja pari kivaa valokuvaa. Tietysti myös Robert Carlylen ja Jarvis Cockerin voisi tuoda mukana, mutta katsotaan nyt mitä rinkkaan enää mahtuu loppumatkalla.

Matkan aikana voi fiilistellä vaikkapa tätä:
Magical Mystery Tour Intro

12.7.2011

Anna Calvi - Ruisrock 2011

annacalvi3
Lauantaina seisoin Ruisrockin telttalavan eturivissä kaidetta vasten ja mietin mitä kaikkia hienoja keikkoja olenkaan päässyt vuosien aikana todistamaan tällä juuri samalla paikalla. Tällä kertaa Ruisrockiin houkutteli kevään parhaimman musiikkilöydön, brittiläisen Anna Calvin, ensimmäinen keikka Suomessa. Upeaääninen laulaja ja kitaristi vei jonnekin kauas aikaan, jolloin paras rockmusiikki tehtiin. Samalla hän onnistui kuitenkin tiivistämään jotain olennaista juuri tästä ajasta ja hetkestä.

Välillä en nauti mistään niin paljoin kuin siitä, että saan silmät ja korvat auki tuijottaa, kun joku lahjakas ihminen esiintyy suurella tunteella. Keikka olisi voinut jatkua ikuisuuden, enkä olisi tuntenut väsyneissä jaloissani vallitsevaa kipua tai vatsassani vellovaa nälkää.

Otin elämäni ensimmäistä kertaa järkkärin mukaan keikalle. Salakuljetusoperaatio oli todella massiivinen ja kuvaaminen teltan pimeydessä hyvin haasteellista.

8.7.2011

Valkoista ja mustaa

pressu

joutsenet
Lähiviikkoina kamerani kennolle on tallentunut vaikka mitä. Leppävirralla ollessani erehdyin luulemaan torille roikkumaan jätettyä valtavaa pressua tilataideteokseksi. Turussa olen kuvaillut itselleni mitä epätyypillisimpiä asioita. Ajatukset sinkoilevat sinne tänne. Mitään itsekritiikkiä ei ole. Kuinka vapauttavaa.

Tällä viikolla olen viettänyt ihania päiviä vanhimpien ystävieni seurassa ja suunnitellut pian koittavaa kahden viikon lomaa, jonka saan viettää hyvässä seurassa kaukana täältä. Ennen lomaa hoidettavien järjestelyiden suurin kysymys lienee: mitkä kameroistani valitsen mukaan?

Ainiin, sattuma johti minut tapaamaan Appelsiinipallo- valokuvablogia pitävän Annan. Anna otti tapaamiseltamme joitakin kuvia ja teki minusta yllättävän söpön videon. Ne on mahdollista katsastaa täältä.

1.7.2011

Itseään etsimässä

piilosilla2
"...4,...3,...2,...1. Tullaan!" Viikko sitten Leppävirralla lähdin pienelle aamujumpalle kameran ja kamerajalan kanssa vanhempien takapihalla olevaan metsään. En tiedä miksi, mutta omakuvaunelmissani pienet kloonini kommunikoivat keskenään ja pyörittävät omaa pientä maailmaansa.

Leppävirta-suhteeni käsittely tuntuu ikuisuusprosessilta, mutta luulen että olen viimein siirtynyt pois pääsyn ilo -vaiheen ja katkeruusvaiheen kautta kritiikkivaiheeseen, jossa alan jo nähdä lapsuuteni (mielestäni hyvin ahdasmielisessä) paikkakunnassa myös positiivisia asioita. Tätä menoa seuraavaksi olen nostalgiavaiheessa, mutta siihen päästäkseni joudun varmaan asumaan vielä toiset neljä vuotta kaukana lapsuuteni maisemista.