26.6.2011

Juhannustaikoja

juhannusyö
Jos juhannusyönä tanssii vaahteran alla kahluualtaan reunalla ja kääntää katseensa altaan vastakkaiselle reunalle, voi nähdä... ystävänsä seisomassa hymyillen kameran kanssa ja kuvaamassa tilannetta.

Palattuani kaupunkiin yritin Kaisu seuranani saada kiinni maagisesta kaupunkijuhannuksesta mm. kokeilemalla nuoralla kävelyä ja kiipeämällä puuhun.

Lähipäivinä olen pitkästä aikaa kuvannut paljon digille. Syy lähikuukausien vähäiseen digikuvauskiinnostukseeni on raihnaisen tietokoneeni huono kunto. Mitkään massiiviset kuvankäsittelyoperaatiot eivät innosta, kun kone simahtelee täysin arvaamattomasti. Siedän tätä tilannetta vain sen takia, että laitan vähät rahani mieluummin ulkomaanmatkaan kuin tuliterään teknologiaan. Tällä hetkellä kovalevyllä odottaa kuitenkin monta potentiaalista kuvatiedostoa, joiden kimppuun en malta odottaa pääseväni.

22.6.2011

Antti Kokkomäki: Pariisiin

Antti Kokkomäki: Pariisiin

Antti

Antti Kokkomäki
Levynkansitaiteella on ollut elämässäni pikkulapsesta asti oma erityinen merkityksensä, joten oli todella innostavaa kun Antti pyysi suunnittelemaan hänen kesäiselle folkrock EP:lleen kansikuvan. Filmeillä ja skannerilla taannoin väsätty leopardi-kuva (löytyy täältä) kävi molemmilla mielessä, kun puhuimme levyn kannen tunnelmasta ja värimaailmasta. Ehdotin kanteen eläimen selkäosaa. Promokuvilla tavoittelimme samaa henkeä ja kuvasimme ne tuplavalotuksina filmille Yashicaflexilla.

Antin elämänmakuista folkrockia voi kuunnella täällä.

Olen vieläkin aivan innoissani Yashicaflexista. En valokuvauksen harrastajana pidä itseäni varsinaisena kameraintoilijana, mutta Yashicaflexin käyttäminen on niin helppoa ja koukuttavaa, että huomaan sen nostavan itsessäni esiin intoilijan piirteitä.

20.6.2011

Kukkia ja melankoliaa

anttijakukat
Kuvailin Anttia hänen pyynnöstään kesäkuun alussa. Kuten tämänkin blogin sisällöstä voi päätellä, en ole erityisen kunnostautunut miesten kuvaajana. Sovimme että kuvaustapa olkoon "tyttömäinen". Kuvatessa meininki oli niin hilpeää, että on suorastaan ihme, että saimme aikaan näin hautajaismaisen kuvan. Kuva oli liian synkkä Antin käyttöön, mutta juuri sopivan synkkä omaan käyttööni. Laitan tänne lisää kuvia loppuviikosta.

Takana on työvapaa viikonloppu maustettuna elokuvaillalla ja kierroksella kaupungin yöelämässä. Mukaan mahtui myös yksinäisiä hetkiä, jolloin tuijottelin sateeseen Elviksen luodessa tunnelmaa taustalla. Aamulla hyppään junaan ja matkaan Leppävirralle viettämään paria lomapäivää äidin ruokapatojen äärellä. Mutta nyt iloinen videovuokraamontytön hymy naamalle. Iltavuoro kutsuu. Ja Elvis Presley lähtee mukaan.

16.6.2011

Tikkareita ja Alieneita

tikkari
Pari viikkoa sitten meillä oli töissä tikkarit alennuksessa. Kaisu tuli hakemaan minut työvuoron päätteeksi, joten nappasin meille pari herkkua mukaan.

Nyt takana on viikko tyhjyyteen tuijottelua, päämäärätöntä vaellusta kaupungilla ja jokapäiväisiä "Äiti, kerro mikä on elämän tarkoitus" -puheluita. Tenttikirjojen etsiskely yliopistolla ja lähes täysipäiväinen työnteko on kuitenkin palauttanut pääsykokeiden maailmasta takaisin arkeen.

Mutta tänään... Tänään oli vapaapäivä kaikesta. Kiertelin katselemassa antiikkiliikkeitä, kurkin Rajala Pro Shopin ikkunasta tulevaa uutta hankintaani ja istuin kahvila Bossaliinassa teen ääressä tarkkailemassa kadun ihmisiä ja lukemassa kanditutkielmaani.

Paluu töihin odottaa taas huomenna. Mutta nyt... Mikä on yksin asuvan nuoren naisen yöllisen elokuvahetken pakollinen leffavalinta? Alien 3, tietenkin.

9.6.2011

Kotiinpaluu

kaisujakukat
Yritin miettiä erilaisia sanoja, joilla voisin korvata lauseen: "en päässyt Taikin kokeissa jatkoon." Olisiko sana putoaminen tarpeeksi dramaattinen? Tai karsiutuminen? Noh, ei sanoilla niin väliä. Tai selityksillä. Oli oikeasti aika kivaa. Onnistuin seikkailemaan Helsingin liikenteessä ympäri kaupunkia ja maalasin villimmin kuin koskaan. Silti on huimasti petrattavaa, jos meinaan uuden yrityksen saattelemana nähdä nimeni ensimmäistä kertaa jatkoon päässeiden listalla. Ja uusi yrityshän tulee varmasti.

Kevään hakuprosessi on ollut niin ajatuksia vievä, että nyt kun se ohi, olo on hetkellisesti vähän tyhjä. Kävin koepäivien jälkeen Helsingissä katsomassa Lars von Trierin Melancholian ja ajauduin miettimään sitä kuinka vähän elokuvia sitä nykyään ehtiikään katsoa. Päätin että lohdutusprojektina aion katsoa dvd-hyllystäni kaikki klassikot ja potentiaaliset helmet, jotka olen ostanut, mutta joita en ole vielä ehtinyt katsoa. Tällä listalla ovat mm. loput Pasolini -boxista, The Pillow Book, Happy Together, Naisia hermoromahduksen partaalla, Jättiläisnaisen hyökkäys (vm. 1993, voitettu tietenkin ainejärjestön leffanörtteilyvisasta), Tommy, Dancer in the Dark ja Fellinin 8½ ja Naisten kaupunki. Näiden parissa asennoidun uuteen tulevaan lukuvuoteen mediatutkimuksen opiskelijana. Välillä on vaan niin helppo unohtaa, että elokuvat olivat se ensimmäinen rakkaus.

Kuvassa Kaisu Ruissalossa viime viikolla.

4.6.2011

FourSomes -valokuvanäyttelyni vielä kerran!

näyttely_puutarha

näyttely_budapest

näyttely_kesätrendit

näyttely_omamaa_muumaa
Näyttelyhomma alkaa viimein olla loppuun käsitelty. 1m x 1m kokoiset kuvat odottavat asuntoni nurkassa maalarinteipillä toisiinsa sidottuina uusiin osoitteisiin siirtymistä. Tauluissa on parhaat Holgalla kuvatut hetken viime kesältä ja alkusyksyltä. Olen kuvannut Holgalla yhteensä 11 filmirullaa. Puolet näyttelyn kuvista on kolmelta ensimmäiseltä rullalta. Lauran kanssa kasvitieteellisessä puutarhassa kuvatut valokuvat ovat ainoat kuvat, jotka otin vain tätä näyttelyä varten. Kun Kaisun kanssa purimme näyttelyn Emmylou Harrisin soidessa baarin taustalla, tunsin siirtyväni uuteen aikaan valokuvausharrastuksessani. Nyt kun unelma valokuvanäyttelyn pitämisestä on toteutunut, on aika korvata se uusilla suuremmilla unelmilla.

Tänään olen aamukahdeksasta asti ollut tekemässä kuvailuhommia kaverin pyynnöstä. Tämän hetken ja Helsinkiin lähdön välissä on vielä iltavuoro videovuokraamossa ja yksi (toivottavasti) hyvin nukuttu yö. Toivokaa Helsingin osalta onnea, menestystä ja maalaustaiteellisten ilmaisukykyjeni heräämistä.

1.6.2011

FourSomes -valokuvanäyttelyni. Se on ohi nyt.

tskuva

tsjuttu2
Turun Sanomat/TS-liite/25.5.2011

kaisukukassa

näyttelykukassa
Hassua. Vielä pari vuotta sitten minusta piti tulla kulttuuritoimittaja. Halusin kirjoittaa juttuja taidenäyttelyistä ja sen sellaisesta. Taannoisen tyttökalenterihypen aikaan tuli "valloitettua" kaupungin paikallistelevisio, joten nyt valokuvanäyttelyn aikaan oli lehden vuoro. On hämmentävää olla mukana tällaisessa haastateltavana ja valokuvaajana, eikä toimittajana.

Oma kuukauteni suosikkibaarini Bar Kukan seinällä meni hujauksessa. Olisipa ollut enemmän aikaa istuskella kuvien alla. Baarin omistajan mukaan näyttelyn palaute oli vain positiivista. Vieraskirjaan ilmestyi ihanan vuolasta palautetta (tosin vain ensimmäisen viikon ajan, sillä sen jälkeen joku varasti kynän). Tuntemattomien vierailijoiden, työkavereiden ja opiskelukavereiden lisäksi palautetta olivat jättäneet mm. Kirkkovene, James Bond, Bingoilta ja Kuningas Kolibri (jonka kädenjälkeä oli myös aivan upea piirustus).

Tänään kävimme Kaisun kanssa purkamassa näyttelyn pois. Kiitokset vielä Kaisulle ja Lauralle malleina olemisesta ja erinäisestä käytännön hääräämisestä näyttelyn toteutuksessa. Maijulle kiitos mallina olemisesta ja näyttelyn nimen keksimisestä. Isälle ja äidille kiitos rahallisesta avusta ja näyttelyn pystyttämisestä. Kaislalle ja Lauran isälle kiitos kuljetuspuolen hoitamisesta. Valokuvaaja Lilli Haapalalle kiitos näyttelymateriaalien valinnassa neuvomisesta. Saaralle kiitos siitä, että ehdit oikeustieteellisen pääsykoekirjojen takaa edes kerran näyttelyä katsomaan. Huh, siinä taisi olla pakollinen kiitoslista. Laitan näyttelyn kuvat blogiin esille vielä myöhemmin.