14.11.2010

Tyttökalenterin jälkipyykkiä

Tein tänä syksynä Tuulin tyttökalenterikuvasta vielä kolmannen version. Photoshop-taitojeni huonoudesta kertoo se, että minulta kesti vuosi saada kuva muistuttamaan mahdollisimman paljon alkuperäisteosta eli Tyttö ja helmikorvakoru -maalausta. Vieläkin riittää paranneltavaa, mutta taidan viimein jättää kuvan tällaiseksi virheistä viis. Jos aika riittäisi jollekin photoshop-kurssille menemiseen voisin varmaan oppia päivässä sen mitä olen itse opettelemalla oppinut vuodessa. Toisaalta pidän kameran hallitsemista paljon arvokkaampana taitona, kuin photoshopin hallitsemista. Taidan siis käyttää mieluummin vapaa-aikani siihen, että kehittyisin kuvaajana, en kuvan muokkaajana.

Päätyessäni juttelemaan Hurman tämänvuotisen tyttökalenterin tekijöiden kanssa, kaoottinen viime syksy on palaillut mieleeni. Koska heiluin koko viime syksyn ympäri kaupunkia puolialastomia opiskelukavereita kuvaillen, vietän tänä vuonna aikaa tenttikirjojen takana senkin edestä. Välillä kiroan valintojani, kun mietin kuinka pitkällä tutkintoni voisi jo olla, jos olisin malttanut pitää kameran kaapissa. Toisaalta kalenterin tekeminen oli niin hauska ja intensiivinen prosessi, että en vaihtaisi sitä koskaan pois. Vaikka en jatkossa voisi kuvitellakaan kuvaavani mitään tyttökalenteriaiheista, olen iloinen, että sain antaa oman taiteellisen panokseni Hurman ensimmäiseen kalenteriin.

Kun nyt katson tuota Tuulin kuvaa en voi olla ajattelematta, että hyvin epäideologisista lähtökohdista saatiin kuin vahingossa aikaan hyvin ideologinen kuva. Jos siis vaivautuu miettimään kuvaa näkökulmanaan vaikka naisen asema länsimaisen taiteen historiassa. Tilastojen mukaan tähän blogiin eksyy päivittäin ihmisiä hakusanoilla "tyttökalenteri" ja "alaston tyttökalenteri". He tuskin vaivautuvat miettimään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti