3.8.2010

Tikkua estetiikkasilmään


Löysin pari kuvaa, mitkä olisin voinut laittaa tänne aikaisemmin, mutta mitkä jostain syystä ovat olleet kadoksissa koneen kuvakansioissa. Yllä oleva kuva Kaislasta on otettu ennakkotehtäväkuvan yhteydessä ja alla olevassa kuvassa ovat kasassa ukin pellolla otetun ovikuvan kaikki kamat.

Päädyin tässä väsyneenä pohdiskelemaan asioita, jotka hidastavat pääsyä seuraavalle tasolle valokuvaajana. Jos saan vielä uuden yritysmahdollisuuden koulujen pääsykokeiden osalta, pitää olla enemmän annettavaa ja kypsempi suhtautuminen koko hommaan. Havahduin tajuamaan, että se mikä kaikissa kuvailuissa on toiminut punaisena lankana saattaa olla este harrastelijuuden ja taiteilijuuden välillä. Kaikki kuvaamani nojaa estetiikkaan, kauneuteen ja silmää miellyttäviin asioihin. Loppujenlopuksi se on vain hyvin tyypillinen tapa ajatella, ei millään tavalla persoonallinen, ei millään tavalla mullistava tai mitään kuvallisia normeja muuttava tapa. Taviskatsojan mielestä tuntuu varmasti tyhmältä ajatella, että hyvä kuva ei pyri estetiikkaan. Jos nyt kuitenkin miettii taidetta vakavasti otettavana juttuna, taiteilijan ilmaisukyky ei saa kumarrella kuvakulttuurin valmiiksi hyväksi todetuille esteettisille normeille. Jos ilmaisukyky on yhtä kuin esteettiset pyrkimykset, mitä kuvat loppujenlopuksi ovat? Tyhjiä ja turhia kuvia, jotka ylläpitävät totuttua estetiikkaa, hohhoijaa!

Monet mielestäni kiinnostavat kuvat ovat itse asiassa todella epäesteettisiä. Kiinnostavat valokuvaajat ovat kehitelleet oman estetiikkansa ja saaneet kuvien tunnelman ja sisällön loistamaan läpi. Mikä ihana herättelevä ajatus. Kuin merkittävä askel vasta-alkajasta vähän vakavammaksi harrastelijaksi. Suorastaan naurettavan itsestäänselvä ajatus. Siinä on ajattelun ja työnsarkaa vuodeksi eteenpäin. Esteettisen silmän syrjään vetäminen ja ajatuksen tuominen kuvaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti