23.2.2017

Paluu Suureen Hysteriaan


Yllä kuvia lähes vuosi sitten avautuneesta lopputyönäyttelystäni Turun Taidemuseon Studiossa. Olen aiemmin päivittänyt näyttelyn töitä ja kuvia NETTISIVUILLENI, mutta laitan niitä nyt tänne bloginkin puolelle. Koko lopputyökokemus oli mahtava ja suuri ilo oli, että sain nähdä kuinka näyttelyt rakennetaan ammattilaisten kanssa museoympäristössä. 

Valokuvataiteilijaksi valmistumisen jälkeen vietin kunnon kesäloman ja olen pitänyt taukoa omasta taiteellisesta työskentelystäni. Valokuvauksen saralla ei kuitenkaan ole ollut hiljaista sillä olen opettanut valokuvausta avoimessa AMK:ssa ja tehnyt kaikenlaisia kuvauskeikkoja. Samalla olen työstänyt vähän isompaa projektia eli mediatutkimuksen gradua.

Gradun kautta tutkimukseni hysterian saralla jatkuu, sillä aiheeni käsittelee 1800-luvun hysteriakuvien ja nykyaikaisten muotikuvien yhtäläisyyksiä. Olen hautautunut uuteen ja isompaan kotiin kirjojen kanssa ja se on ollut yllättävän miellyttävää. Samalla hysteria-aiheen jatkaminen taiteen keinoin polttelee vahvasti, mutta sen aika on vielä edessä päin.

///

Above you can see pictures from my graduation exhibition that was held in Turku Art Museum almost a year ago. Previously I have updated the pictures of the exhibition and the works on my WEBSITE, but now I will share them here too. The whole experience that I had last year with my graduation was awesome. It was a great pleasure to work with professionals and see how exhibition in museum environment is arranged.

Since I graduated I have taken some time of from my art practice. That said, I still haven't been able to stay away from photography cause I have been teaching photography and working with all kinds of commissioned work. I also have the biggest studying project so far: master's thesis for my media research studies. 

I continue my study on hysteria in my thesis that focuses on similarities between 18th century hysteria images and current fashion images. I have buried myself into my new bigger home with books and it feels surprisingly good. The idea of continuing my art practice is tempting, but I just have to get the research part out of my way first. 

30.3.2016

Suuri Hysteria Turun Taidemuseon Studiossa 1.4-8.5.2016


Blogielämä ja muukin elämä on ollut aika hiljaista viimeisien kuukausien ajan, sillä olen työstänyt lähes täysipäiväisesti valokuvaopinnoilleni niiden ansaitsemaa päätöstä. Lopputyönäyttelyni Suuri Hysteria on valmis ja näyttely avaa ovensa Turun Taidemuseon Studiossa huomenna 31.3. klo. 18. 

Alkuvuosi on kulunut lähes yötä päivää näyttelytöitä kuvatessa ja niiden saattamisessa fyysiseen muotoon. Valinta Taidemuseoon on tuntunut uskomattomalta kunnialta ja ensimmäisen näyttelyni järjestäminen suureen ja kauniiseen tilaan on ollut hurja, mutta nautittava urakka. Lopputulos on näköiseni enkä koe tinkineeni pienistäkään yksityiskohdista. Taidemuseon Studiossa on niin pieniä kuin erittäin suuriakin teoksia ja ensimmäinen täysin oma videoinstallaationi. 

Näyttely käsittelee Irlannissa alkunsa saanutta teemaa, jonka inspiraationa ovat historialliset hysteriakuvat. Töissäni kuvitan hysterian fyysisiä oireita valokuvaa ja digitaalista piirrosta yhdistellen ja pyrin löytämään linkkejä niin hysteriakuvitusten kuin nykyaikaisen kuvakulttuurin naiskuvan väliltä.

Palaan asiaan myöhemmin varsinaisten teoskuvien muodossa. Tervetuloa avajaisiin Turun Taidemuseolle huomenna torstaina 31.3. Näyttely on nähtävissä Turun Taidemuseossa 5.8 asti. Lisäinfoa löytyy FACEBOOK TAPAHTUMASTA.

///


Blogging hasn't recently been the first thing on my mind, cause my life has been taken over by my graduation exhibition. I have been working on it day and night during past couple months but I feel like my journey as a photography student has gotten the end that it deserves. My exhibition Grand Hysteria will open its doors on Turku Art Museum's Studio tomorrow 31.3 at 6 pm.

Since Christmas holiday the main goal in my life has been to photograph my graduation works and to put them to a physical form without compromising my vision. Creating my first solo exhibition into a huge beautiful space has been a lot of work, but I have enjoyed almost every minute of it. I love the end result and I made my ideas work the way I wanted even though I needed to cry myself asleep sometimes. In my exhibition there are some smaller works, some really big works and also my first own video installation.

The exhibition continues my fascination with medical images of hysteria. I have re-created some of the physical symptoms of hysteria using photography and digital drawing. I also make connections between the womanhood in hysteria images and womanhood in the modern image culture.

I will come back to the themes later on, when I show the actual works. Welcome the opening tomorrow. The exhibition will continue in Turku Art Museum till 8th of May. 

3.11.2015

021115a 021115b 021115c 021115d



IRL5 IRL6 IRL7



IRL8


IRL9



IRL10



IRL11


IRL12


IRL13



IRL14


IRL15



IRL16


IRL17

IRL20



IRL18




IRL19

Viimekuukaudet ovat olleet varsin kylmä kylpy ammattitaiteilijan elämään. Hakemuksia on tullut kirjoitettua viikkotolkulla ja osa niistä on tullut bumerangilla takaisin, osa johtaneet onnistumisiin. Kaiken tämän keskellä valmistuu kirjallinen opinnäytetyö ja keväällä tulen pitelemään käsissäni kuvataiteilijan papereita. Kotona peiton alla on kuitenkin ihana viettää syksyä ja kirjoittaa omasta taiteestaan. Kevät ulkomailla teki hyvää. Nyt on Suomessa taas hyvä olla.

Kaivoin tänne kasan digipokkarilla otettuja kuvia Irlannista. Ystäviä ja tuttavia. Maaseutumatkailua ja kaupunkielämää. Parikuvaa myös Tsêkistä. Erilaisia pakopaikkoja. On vähän pakeneva olo kokoajan, mutta samalla on ihana olla kotona.

Olen myös päivittänyt TUMBLR-blogiani pitkästä aikaa moneen vuoteen. Olisi kiva löytää lisää valokuvaaja-seurattavia siellä. Nyt palaan kuitenkin takaisin taiteilijuuden ei-niin-hohdokkaaseen osa-alueeseen: paperitöihin.

///

During the last couple of months I have taken a jump to a deep end of being an artist. I have used weeks and weeks on writing all kinds of applications and some of them have actually taken me somewhere. In the middle of application writing I have also been writing my bachelor's thesis and next spring I will be holding graduation papers of a visual artist on my hands. But I do love all this. Spending the fall sitting at home and writing about my own art is a good way to face the falling darkness of Finnish winter. Spending 7 months abroad was a good thing for me. Now I feel good in Finland again.

I collected here some pictures I took with my small point and shoot camera during my travels in Ireland and Czech Republic. Some friends and acquaintances. Countryside adventures and city life. Different kinds of hideouts. I kind of feel like escaping all the time, but at the same time I love being at home.

I have also been updating my TUMBLR after couple of years. Would love to find new photographers to follow. Now I go back to the not-so-glamorous side of being an artist: paperwork. 

5.9.2015

220615a 220615b 220615c 220615d 220615e


220615f


220615g 220615h Olen kesän seikkailujen jälkeen päätynyt takaisin Suomen kamaralle ja koulun penkille. Vietettyäni kaksi kesäkuukautta Irlannissa ja matkustellen, palasin Suomeen innoissani ja virkeänä. Vastassa odottivat kuvauskeikat, jotka pitivät minut mukavan kiireisenä koko elokuun. Turku tuntuu ihanalta ja rauhalliselta paikalta, vaikka kaipuu Dublinin sekasortoisille kaduille on kova. Vaihto oli mieletön kokemus. Moni asia elämänvalintojen osalta selkeytyy, kun muuttaa yksin ulkomaille ja jättää kaiken tutun. Vain ne asiat millä oikeasti on merkitystä pysyvät pään sisällä mukana uuden kulttuurin pyörityksessä. Palasin kotiin entistä varmempana siitä, että olen tehnyt elämässäni oikeita valintoja koulutuksen ja muun oleellisen suhteen. 

Taideakatemialla edessä on viimeinen vuosi. Koko vuosi kuluu opinnäytetyön parissa yhtä projektia toteuttaen. Jatkan samojen teemojen parissa mitä käsittelin Dublinissa. Sillä välin olisi kuitenkin tarkoitus purkaa tänne muuta kuvamateriaalia. Yllä yksi viime syksynä kuvatuista kuvasarjoista Unkarista. Vasta Dublinissa sain kuvat sarjan muotoon ja annoin teokselle nimen: "Absence: a state or condition in which something expected, wanted, or looked for is not present or does not exist". 

Palailen. 

///

After my summer adventures I find myself again in Finland starting a new year in college. Before coming back to Finland to do some photography gigs, I spend two lovely summer months in Ireland and did some traveling in Europe. Now I feel fresh and exited about my hometown even though I miss the busy Dublin streets every day. Being an exchange student was an amazing experience and it made me feel strong and sure about my life choices. When you leave to live alone in another country only the things that matter the most stick with you in the new culture. I feel like I got so many new experiences and ideas, but most importantly I see which of the old ones really matter.

In Arts Academy I have my last college year ahead of me. For the year I will be working on a one project. I will keep on circling around the themes I was interested in Dublin, but while working I plan to share some other photographs here. Above there is a series I shot in Hungary last fall. I went through the photos in Dublin and gave the series a name: "Absence: a state or condition in which something expected, wanted, or looked for is not present or does not exist".

I will be back.

3.6.2015

Grand Movements

010615c 020615b Opiskelin tämän kevätlukukauden Dublinin National College of Art and Designin mediataidelinjalla. Kevään aikana työpajoissa pääsin kokeilemaan niin ohjelmointia kuin myös videokuvaamista filmille, mutta omassa työssäni päätin mennä perusasioiden äärelle ja ottaa kynän kauniiseen käteen. Oppiaineessa arvostettiin taustatyötä ja tieteellisiä lähtökohtia. Ensimmäisen kuukauden tein pääosin tutkimusta ja aiemman opiskelutaustani takia ajauduin helposti sukupuolentutkimuksen, mediatutkimuksen ja kulttuurihistorian piiriin. Palasin vanhojen lääkärikirjojen ja niiden kuvitusten pariin. Pääteemoiksi otin sukupuolen ja vallan ja kuinka niitä on käytetty tieteellisen tarkastelun kontekstissa. Tämän jälkeen ajauduin luonnollisesti hysteria-kuvituksen maailmaan.

Kiinnostuin hysteriassa klassisten valokuvaesimerkkien lisäksi piirroksista, jotka näyttivät esittelevän hysteerisiksi diagnosoitujen naisien tyypillisimpiä asentoja. Löysin niiden takaa hysteriaa tutkineen ranskalaisen neurologisti Jean-Martin Charcotin, joka tutki aikanaan hysterian ja epilepsian yhteyksiä. Hän nosti apulaisensa Paul Richerin piirrosten avulla esille kaksi huomattavinta kouristuksenomaista asentoa.

En ehtinyt katselemaan kuvia kauhean kauaa, kun aloin jo etsimään internethaulla muotikuvia ja jo ensimmäisellä haulla löysin kiinnostavaa samankaltaisuutta. Työni lopputulos pyrkii rinnastamaan lääketieteen historialliset hysteriapiirrokset ja yksinkertaisella piirrosjäljellä jäljennetyt muotikuvat. Keskiöön nousee asento, joka on rajannut tämän enemmän tai vähemmän keksityn sairauden uhrit mielisairaiksi. Mutta samalla myös hullunkuriset asennot mainoksissa jättävät kohteensa varsin avuttomiksi katseen kohteiksi.

Työlläni tahdon nostaa esille niin nykyaikaisia kuin historiallisiakin valtarakenteita, jotka kohdistuvat erityisesti sukupuoleen. Minua kiinnostaa myös havainnoida visuaalisia linkkejä ja kuvakulttuurin toistuvuuksia. Ja pohdiskella sitä ovatko ne sattumaa vai osa kulttuurista järjestystä, jota yritetään ylläpitää.

///


This spring I studied in Dublin's National College of Art and Design on a media art course. During that time I got to do a lot of things from coding to traditional movie making with 16mm film, but with my main work I wanted go back to basics. In media art they appreciate good and scientific background work. Because of my previous studies, it was easy for me to look for inspiration from gender studies, media studies and cultural history. Again I started to explore old medical books and the imagery in them. I decided to have my main focus on gender, power and and how those things have been used in science documentations. It didn't take very long until I was looking at the old hysteria-images.

 I saw the classic hysteria photographs, but got more interested in illustrations that seemed to be portraying the most typical poses of a hysteria patient. Behind the pictures I found a French neurologist Jean-Martin Charcot who at his time was researching link between hysteria and epilepsy. With the help of the illustrations by Paul Richer he highlighted two most important convulsive poses of a hystero-epilepsy patient.

It didn't take very long until I was making connections between these illustrations and fashion images. It was easy to start making visual matches from the very first internet search. The end result of my work puts the historical pictures of hysteria research side by side with the modern day fashion images that have been traced to a very simple form. On the focus of my work is the pose that has been the mark of insanity. But at the same time silly fashion poses undress the power of the models and leave them looking as silly and as observed by the male gaze as the hysteria patients.

With my work I want to explore the historical and the modern day power relations, which are focused especially on gender. I am also interested in finding visual links between history and nowadays and speculate if the images circling through time are part of bigger cultural order that is being maintained. 

24.5.2015

240515a 240515b 240515c

Vaihtoaika on sujunut Dublissa varsin täydellisissä merkeissä. Tänä viikonloppuna on ollut aika hyvästellä suurin osa vaihtokavereista, mutta itse en ole vielä valmis lähtemään. Sain onneksi vanhalta kotipaikkakunnaltani sen verran apurahaa, että voin jäädä pariksi kuukaudeksi nauttimaan Dublinin kesästä opinnäytetyötä työstäen.

Intensiivinen taidekevät on ohi ja on aika hengähtää ja katsoa mitä on tullut saatua aikaan. Pari viikkoa sitten kokosin muistiinpanoja NCAD:n opettajia varten. Huomasin että voin asettaa kaikki viime vuosien valokuvatyöt jatkumoon, jolla on selkeä määränpää. Mieleni on niin hajanainen, että kuvittelen vain sinkoilevani päämäärättömästi joka suuntaan. Mutta ei, opinnäytetyöhön valmistavat teemat ja teoriat ovat olleet mukana jo pitkään.

Tässä osa viimesyksyisen Unkarinmatkan näyttelykuvasarjasta. Olen jo pitkään pyöritellyt kulttuurihistoriallisia ja feministisiä teemoja. Näiden kanssa tuntuu olennaiselta käyttää jo olemassa olevaa kuvastoa. Käsitys siitä mitä valokuvataide on laajenee ja muuttuu mielessäni jatkuvasti ja sitä myötä kriittinen kulttuurin tarkastelu myös omassa taiteessani löytää jatkuvasti uusia muotoja.

Nähdään taas pian. 
---
I would say that my exchange time in Dublin has been quite perfect. This weekend I said goodbye to most of my friends here, but it's not time for me to leave yet. Luckily I got a small grant from Finland and I can continue to work on my graduation project here for couple of extra months. 

The spring time has been intensive and full of traveling, adventures and art. Now it's time to look back and observe what I have done here. Couple weeks ago I was looking at my notebook that I was supposed to show to my NCAD teachers. I realized how all my works for past couple of years have formed a timeline that is preparing me for my graduation work's themes. Very ofter I tend to think that I am just running around and working on different things aimlessly. But no, I have known since the beginning of my photography studies what are the things that interest me the most.

Here are some photos from my exhibition series I made on our travels in Hungary last autumn. For a long time I have been interested in feministic and cultural historic themes and I feel like using partly readymade imagery is really important factor when you want to critically point out some things in our culture. And through that I'm expanding my ideas of art photography everyday and getting exited of the forms it can take.

But anyway. Coming back soon.     

11.3.2015

110315b
Istuskelen pitkää päivää NCAD:ssa suklaakeksien voimalla. En työskentele täällä valokuvan kanssa, vaan inspiroiduin tekemään muuta. Opiskelen täällä Dublinissa mediataidelinjalla ja ympärillä on niin värikästä ja innostavaa porukkaa, että päätin irtautua valokuvasta ja lähestyä itselleni tuttuja aiheita muiden keinojen kautta. Siitä asiaa joskus myöhemmin.

Hämmennyn edelleen siitä kuinka tervetulleeksi olen tuntenut oloni Dublinissa. Ihmiset ovat mukavia ja rentoja. Kaikkialla on ihania kahviloita, pieniä kauppoja, gallerioita ja museoita. Asun kauniissa ja boheemissa Portobellon kaupunginosassa. Meidän vaihto-opiskelijoiden ryhmä on mukava kirjo ihmisiä Amerikasta Hongkongiin. Olen asunut Turussa niin pitkään, että mieli virkistyi heti kun astuin lentokoneeseen ja tajusin että nyt muutan hetkeksi ulkomaille. Valokuvaopintojeni kakkosvuosi oli henkilökohtaisista syistä todella rankka. Se, että päätin lähteä vaihtoon tuntuu palkinnolta.

En ole vielä kehittänyt Irlannissa kuvaamiani filmejä, mutta yllä kuva kesän viimeisiltä päiviltä Hämeenkyröstä. Ruisleivän ja laktoosittoman jogurtin lisäksi kaipaan ehkä vähän myös seikkailua suomalaisella maaseudulla.

///

I'm sitting here in NCAD, eating chocolate cookies and still feeling amazed about how welcome Dublin has made me feel. People are nice and relaxed. I see nice cafes, little shops, galleries and museums everywhere. I live in a beautiful Portobello that is definitely one of the prettiest and most bohemian parts of Dublin. There are so many nice people from around the world around me every day. I have lived in Turku for so long that I felt really fresh at the moment I stepped into the airplane and realized that I'm actually moving abroad. The second year of my photography studies was really hard because of personal reasons so feeling so happy here feel like an award.

I study here in a media art department. Seeing so many inspiring ways of working made me decide that I want to work with themes familiar to me but not with the medium of photography. I tell more about that later.

I have been shooting a lot of photographs but I still haven't developed the films I have shot here. But here is a picture from the last days of the summer 2014. But I have to admit that I miss rye bread, lactose-free yoghurt and also some finnish countryside adventures. 

16.2.2015

150215a 150215b Viimeisimmän blogipäivityksen aikaan olin Budapestissa luokan kanssa ja olin juuri saanut tietää opiskelijavaihtopaikan varmistumisesta. Nyt olen asunut Dublinissa kuukauden ja näen painajaisia siitä, että vaihto on ohi ja istun lentokoneessa matkalla takaisin kotiin. Jossain tässä välissä on ollut niin hektistä, että internet-elämä ei ole kauheasti motivoinut. Oikeastaan viimeisen reilun vuoden aikana en ole ollut kauhean kiinnostunut jättämään jälkeä itsestäni internetin maailmaan. Olen kuitenkin työskennellyt lujaa niin valokuvaopintojeni kuin yliopisto-opintojenikin parissa. Olen kerännyt itselleni paljon materiaalia, mutta olen ollut liian levoton viettämään iltaa tietokoneen ääressä kuvia muokkaillen. Mutta teille seuraajille jotka olette vielä siellä, minulla ei ole aikomista lopettaa tätä vuosia pystyssä ollutta valokuva-arkistoani.

Nyt istun työpisteelläni Dublinin National College of Art and Designissa. Opiskelen täällä kevään ajan mediataidelinjalla. Koska ajatuksissani on kytenyt, että tekisin täällä jotain leikittelevämpää kuin suoraa valokuvaa, niin valokuva-arkistojeni kaivelu on alkanut kiinnostaa. Yllä pari kuvaa syksyltä Mynämäeltä. Olin mukana kansainvälisessä yhteisötaideprojektissa, jossa kyläyhteisöjen ohella tutustuin myös joihinkin tämän Dublinin taidekoulun opiskelijoihin. Hakupapereiden kasaamiseen verrattuna vaihdon helpompi osa on ollut Irlantiin kotiutuminen.

///

A lot has happened since the last time updated my blog. I told that I had just been accepted to study as an exchange student in National College of Art and Design in Dublin. Now I have been living in Dublin for a month and have nightmares where I see myself flying back home. Since my studies were confirmed there have been lot of things to arrange, so I haven't really had motivation for my social media life. Actually in over a year I haven't really had much interest on leaving any trace of me on Internet, but I have been working hard on my studies in two schools. For you followers who are still there: I have no intentions to leave this photographic archive I have been collecting for years.

Right now I'm sitting on my workspace in NCAD. For this spring I study media art here. Because I might start working on something that is not straightforward photography, I have had some energy to start arranging the photos I have taken during last autumn. Above there are couple of pictures I took during working in a communal art project in the countryside of Mynämäki. There I met some Irish students from this school and decided that Dublin is my place to experience my exchange. After all the paperwork, settling into Dublin has been the easier part of this whole experience.

21.11.2014

211114a 211114b Terveisiä Unkarista! Tuntuu uskomattomalta, että olemme luokan kanssa jo kolmannen opiskeluvuoden perinteisellä luokkaretkellä, sillä vieläkin tuntuu siltä että olisin vasta äskettäin astellut Taideakatemialle ensimmäistä kertaa. Olemme asustelleet Budapestissa puolitoista viikkoa ja matkan toinen puolisko on vielä jäljellä. Budapestissa kahvilat, baarit, vintage-kaupat ja museot ovat vieneet mennessään, mutta olen ehtinyt myös kuvata enemmän kuin pitkään aikaan. Jotta pääsisin uusimpien kuvien julkaisuun, laitan esille vielä pari potrettia residenssikesältä, sillä sitä on niin mukava muistella iltojen pimetessä ja ilmojen kylmetessä. 

Pari päivää sitten sain iloisia uutisia tänne jo muutenkin virkistävälle kuvausmatkalle. Elämäntilanteessa, jossa olen yhä kahden opiskelupaikan loukossa kaikista epäloogisin ratkaisu on ottaa irtiotto arjesta ja lähteä hetkeksi asumaan ulkomaille, mutta en antanut moisten käytännön asioiden antaa haitata mahdollisuutta hakeutua vaihto-opiskelijaksi. Tammikuussa muutankin siis Dubliniin opiskelemaan National School of Art and Designiin. Moni asia on elämässäni hyvin levällään, mutta ainakin tällä hetkellä huomaan olevani kaikista onnellisimmallani elämän jatkuvassa liikkeessä. Tällä hetkellä se tarkoittaa asumista pienen Budan puolella olevan asunnon sohvalla kolmen kameran kanssa.

Kuvissa: MEGAN TAYLOR ja SONJA LOTTA  

///

Greetings from Hungary! It feels unbelievable that we are me and my classmates have already studied photography for three years and we are having the traditional photography field trip. We have been living in Budapest for almost one and a half weeks and there is still more weeks to come. Here I have been carried away by cafés, unique bars, vintage stores and museums. I have also been photographing a lot, but before I can show my new stuff I want to share just couple more of my portraits from the summer in Arteles residency.

Couple days ago I received some happy news. In a life situation where I'm still stuck between two schools the most illogical thing would be to leave the everyday life and move abroad. But that is exactly what I want to do. In January I'm moving to Dublin to study in National Collage of Art and Design as an exchange student. So many things in my life are all over the place right now, but I guess I feel the most happiest when things are constantly moving. Right now it means that I'm living on a small couch on Buda side of this city with three cameras.

In the pictures: MEGAN TAYLOR and SONJA LOTTA

15.10.2014

131014a 131014b Löydän itseni jälleen junasta. Savossa en ollutkaan ehtinyt käymään aikoihin ennen tätä lomaa. Mutta nyt olen matkalla takaisin Turkuun. Kotona odottaa miljoona paperihommaa. Miksei kukaan koskaan kertonut miten paljon kaavakkeita aikuisuuteen kuuluu? Tai raportteja ja erilaisia harjoitustehtäviä. Missä ihmeen välissä meillä pitäisi olla aikaa olla luovia, kun tuntuu että jokaisesta taiteellisesta ajatuksesta on kirjoitettava raportti? Mutta en valita. Taidekoulu on ainoa paikka jossa voin nähdä itseni nyt.

Yllä taiteilijoita kesältä. Näinä syksyn pimenevinä iltoina residenssikesä tuntuu unenomaiselta ja epätodelliselta. Onneksi kuulumisia maailmalta eri kolkista putoilee kännykkään tasaisin väliajoin ja reissaamaan voisi lähteä vaikka minne. Myös mielenkiintoisia yhteistöitä syntyi. Assistenttina oli mahtavaa päästä kuvaamaan mm. newyorkilaisen taiteilija Chin Chih Yangin suuritöistä ja vähän pelottavaakin ympäristökriittistä performanssia. Myös australialaisen taitelija Grace Kingstonin kanssa koimme suuria tunteita ilosta kauhuun kun rakensimme hänen ympäristötaideteostaan mutaiseen järveen. Valokuvaajana kaikki tuntuu välillä niin digitaalisen abstraktilta, että on virkistävää päästä seuraamaan läheltä sellaista taiteen tekemistä, mikä on hyvin käsin kosketeltavaa.


///

And again I find myself writing this blog on a train. It has been ages since I have visited my parents, but this holiday made it possible. Now I'm heading back to Turku where there is a huge pile of paper and school stuff waiting for me. Why didn't anyone tell me how many different forms you have to fill when you are an adult trying to keep the basic pieces of your life together? I feel like I don't have time to be creative until I have done all the schoolwork I have. But I don't want to complain. Art school is the only place I can see myself right now.

Above there is again some artists from the summer times. As I'm seeing the sunlight fade away day by day, my super special summer feels almost surreal. But I'm happy to hear my phone beeping and sending me stories from different parts of the world. And if I had a bit more money I could easily travel to many amazing places. I'm also happy that as assistant I got to work closely with many interesting artists including New York-based performance artist Chin Chih Yang. Recording his environment critical performance in a dark forest was probably the scariest experience of my assistant times. Also with Australian artist Grace Kingston we had fun and also not so fun times when we were setting up her environmental art piece to a muddy lake. As a photographer everything can feel too digital and abstract sometimes so it's good to see how different things people can create by working with their hands.

In the pictures: GRACE KINGSTON and CHIN CHIH YANG

16.9.2014

160914a 160914b

Blogiyhteistyö Raw View -lehden kanssa

Paluuni kaupunkielämään on sujunut yllättävän onnellisesti, vaikka huomaankin kaipaavani kuumien kesäpäivien pyöräretkiä ja makoilua rehevöityneen järven laiturilla sudenkorentoja katsellen. Hämeenkyrö on sinetöinyt paikkansa sydämessäni suorastaan elokuvamaisena paikkana ja muistot ihanista ihmisistä, heidän kanssaan tehdyistä retkistä ja valvotuista öistä pitävät toivottavasti syyssynkeyden loitolla.

Jokin aika sitten sain mahdollisuuden tehdä yhteistyötä suomalaisen Photo Raw -lehden kanssa ja päätin siihen tarttua, sillä tämä talkootöinä syntyvä lehti on niitä harvoja suomalaisia valokuva-aiheisia julkaisuja, joista jaksan olla kiinnostunut. Joka kerta kun käperryn kaupunginkirjaston tuoliin valokuvalehtiä lukemaan, Photo Raw on pinossa ensimmäisenä. Aiemmin pääasiassa dokumentaariseen kuvaan keskittynyt Photo Raw on kokemassa uudistusta, jossa se laajenee niin muodoltaan kuin sisällöltään. Uusi kirjamainen Raw View tulee ilmestymään kolme kertaa vuodessa ja sen sisältö laajenee dokumentaarisesta valokuvasta myös muun taidekuvan puolelle. Tuleva 160-sivuinen julkaisu kohentaa visuaalista ilmettään ja esittelee nimekkäiden kuvaajien rinnalla myös nuoria lupauksia. 

Kunnianhimoinen projekti ei kuitenkaan toteudu ilman valokuvasta kiinnostuneiden ihmisten yhteistyötä. Photo View -lehden tukemiseen voi osallistua eri tavoin MESENAATTI.ME -sivulla. Omasta puolestani toivon, että projekti toteutuu odotetulla tavalla. Kotimaisten laadukkaiden valokuvalehtien otos on varsin köyhä, joten Raw'n uudistushalu näyttää tietä innovatiivisempaan suuntaan.

Yllä olevissa kuvissa ovat taiteilijat ADAM SETALA ja JIHYUN YOUN kesän potretti projektistani.


///

Blog collaboration with Photo Raw -magazine

My return to city life has been surprisingly happy even though I find myself longing for the bike rides of hot summer days and those idyllic moments that I used to spent lying on a dock watching dragonflies fly above the lake. I think I will forever remember Hämeenkyrö as a place that reminds me of some beautiful scene from an old Finnish movie. Memories of those awesome people and the adventures we had together and the nights we stayed up together will hopefully keep the fall sadness away.

Some time ago I got a change to have a blog collaboration with Photo Raw magazine. I decided to take that change because Photo Raw is one of the few Finnish photo magazines that I find appealing to me and it's created by using volunteer work. Every time when I find myself curling up on a library chair with photo magazines, Photo Raw is always the first one I pick. Now the magazine is renewing itself and expanding to a form that reminds more of a book than a magazine. It will be published under a new "Raw View" name three times a year and alongside with documentary photography it will also have more room for other forms of art photography. 

HERE you can participate on supporting the magazine and help Raw View to reach its goal. They are still raising money for this renovation but I hope they can make it and bring some well-needed innovation to the field of Finnish photography magazines.

Pictures above are artists ADAM SETALA and JIHYUN YOUN from my summer's portraiture project.